Museon historia

Alfred Jacobsson
Alfred Jacobsson

Museo perustettiin puolisoiden Alfred ja Helene Jacobssonin helmikuun 18 päivänä 1925 tekemällä testamenttimääräyksellä, jolloin Hämeenkadun varrella oleva talo lahjoitettiin Åbo Akademin säätiölle. Testamentilla määrättiin, että lahjoittajien kaksikerroksisessa kivitalossa oleva koti säilytettäisiin vastaisuudessakin muuttumattomana ”Ett hem” -nimisenä museona. Rouva Hélène Jacobssonin kuoltua vuonna 1928 ja konsuli Jacobssonin kuoltua 1931 heidän kotinsa muutettiin museoksi. Museo avattiin yleisölle 29. toukokuuta 1932 ja sen toiminta jatkui sodan puhkeamiseen 1939 saakka alkuperäisessä rakennuksessa Hämeenkadulla. Osa kokoelmista deponoitiin Turun historialliseen museoon, osa Turun taidemuseoon, osa taideteoksista ja huonekaluista sijoitettiin Åbo Akademiin tiloihin, suurin osa irtaimistosta kuitenkin varastoitiin.

 

Hélène Jacobsson med sin dotter Kerstin.
Hélène Jacobsson ottotyttärensä Kerstinin kanssa.

Hämeenkadun koti

Hämeenkadun kivirakennus oli tyypillinen klassisistinen rakennus, joka oli rakennettu Turun palon jälkeen. Alfred oli jo vuonna 1876 lunastanut rakennuksen itselleen. Rakennus oli kaksikerroksinen vintti- ja kellarikerroksineen. Päärakennuksen lisäksi tontilla oli useita piharakennuksia mm. talli, navetta ja talonmiehen talo. Ensimmäisessä kerroksessa oli keittiö, keittäjän huone, tarjoiluhuone, pikku keittiö, ruokasali ja läntisessä siivessä oli Alfredin konttorihuoneet. Toisessa kerroksessa oli edustushuoneet ja iso salonki, sen lisäksi perheen yksityiset huoneet, Hélènen huone, Hélènen budoaari, makuuhuoneet, Alfredin huone ja kirjasto.

Talon renessanssityylinen julkisivu oli rakennettu Turkulaisarkkitehti Charles Johnssonin mukaan, jälkeenpäin tämä muokattiin todennäköisesti C.L. Engelin mukaan.

 

Kuvia Hämeenkadun kodista

Nykyisen museorakennuksen historia

Puurakennus Piispakadulla on purettua kaksikerroksista kivitaloa vaatimattomampi. Rakennus kuitenkin edustaa samaa arkkitehtonista aikakautta ja samaa historiallista kulttuuriympäristöä kuin edeltäjänsä. Rakennusten välillä on monenlaisia yhtäläisyyksiä ja molemmat rakennukset on piirtänyt sama arkkitehti Charles Johnsson. Puutalo sai molemmin puolin sivuflyygeleitä ja edusti tyypillistä 1800-luvun turkulaista rakennuskantaa. Vuosien varrella talo on toiminut yksityiskotina mutta myös oppilaskotina saaristolaisoppilaille.

Molemmilla rakennuksilla oli samaa rakennuttaja, silloisen asessorin, sittemmin Turun Hovioikeuden presidentti Carl Robert Procopé. Hän oli tilannut kivitalon piirustukset 1832, joskin hän myi talon hovioikeudenneuvos C. W. Fagerströmille ennekuin talo oli valmistunut.

 

Det nuvarande museet.
Museon nykyinen rakennus osoitteessa Piispankatu 14

Inlägget finns också på: Ruotsi Englanti