Suomen luonnon päivän ja Turku Pride:in kunniaksi museossa on vapaa sisäänpääsy! Museossa on myynnissä pistokkaita museon perinnekasvikokoelmasta. Myynnissä on värinokkosia, tuoksupelargoneja, marraskuunkaktuksia sekä erilaisia perinnepelargoneja.

MARRASKUUNKAKTUS, Schlumbergera truncata

Kartanoissa talvikaktuksia kasvatettiin jo 1850-luvulla. Talvikaktukset ovat kotoisin Brasilian vuoristoista, joten kasvi kukkii, kun meillä on vuoden pimein aika. Kukinnan jälkeen kasvi tarvitsee lepoa. Joulukaktus ja marraskuunkaktus näyttävät hyvin samanlaisilta, joulukaktuksen lehdet ovat kuitenkin pyöreämmät kuin marraskuunkaktuksen piikikkäät lehdet. Marraskuunkaktus on myös suhteellisen helposti lisättävissä pistokkaista.

ISOKIRJOPEIPPI, Solenostemon scutellarioides

Isokirjopeippi tai värinokkonen oli maaseudulla erityisen suosittu sisäkasvi 1900-luvun vaihteessa. Sen kirjavan koristeelliset lehdet ovat kuin kukinto itsessään. Kasvi on helppohoitoinen, mutta saadakseen tuuhean lehdistön se tarvitsee ravintoa ja valoa. Värinokkonen kestää talvea huonosti, joten keväällä kasvi kannattaa uusia latvapistokkaista. Vaaleansiniset kukat kannattaa myös napsia pois taatakseen tuuheimman lehdistön.

TUOKSUPELARGONI, Dr. Westerlund, Pelargonium graveolens

Tuoksupelargoni on kotoisin Etelä-Afrikasta. Laji on risteytys lajien P. capitatumin ja P. radensin välillä. Voimakkaasti tuoksuvat lehdet ovat sahalaitaisia ja syvään liuskoittuneita. P. graveolens on myös tunnettu nimellä ”Doktor Westerlundin terveyskasvi”. Nimi tulee lääkäri Ernst Westerlundilta (1839-1924), joka väitti, että kasvin tuoksu puhdistaa epäterveellistä sisäilmaa ja siten voi pitää sairaudet loitolla. Hän katsoi, että tämä kasvi pitäisi löytyä jokaisesta kodista.

#suomenluonnonpäivä #liputanluonnolle