Museon historia

Museo perustettiin puolisoiden Alfred ja Helene Jacobssonin helmikuun 18 päivänä 1925 tekemällä testamenttimääräyksellä, jolloin Hämeenkadun varrella oleva talo lahjoitettiin Åbo Akademin säätiölle. Testamentilla määrättiin, että lahjoittajien kaksikerroksisessa kivitalossa oleva koti säilytettäisiin vastaisuudessakin muuttumattomana ”Ett hem” -nimisenä museona. Rouva Hélène Jacobssonin kuoltua vuonna 1928 ja konsuli Jacobssonin kuoltua 1931 heidän kotinsa muutettiin museoksi. Museo avattiin yleisölle 29. toukokuuta 1932 ja sen toiminta jatkui sodan puhkeamiseen 1939 saakka alkuperäisessä rakennuksessa Hämeenkadulla. Osa kokoelmista deponoitiin Turun historialliseen museoon, osa Turun taidemuseoon, osa taideteoksista ja huonekaluista sijoitettiin Åbo Akademiin tiloihin, suurin osa irtaimistosta kuitenkin varastoitiin.

Alfred ja Hélène Jacobsson

Hélène (1854–1928) ja Alfred (1841–1931) Jacobsson olivat ajallensa tyypillinen porvarillinen pariskunta Turussa. Hélène oli kasvanut varakkaassa perheessä, hänen vanhempansa olivat Alexander Adolf Kumlin ja Maria Charlotta Kumlin os. Kingelin.
Alfred oli kauppalaivan kapteenin Johan Jacobssonin ja Charlotta Albertina Myrbergin poika. Hän oli menestynyt liikemies ja toimi monissa yhtiössä mm. Turun rautateollisuus, Kingelinin & co Oluttehdas, Höyrylaivayhtiö Bore, Turun Kaakelitehdas, Turun Osakepankki, Turun Verkatehdas ja vakuutusyhtiö Verdandi. Jacobssonin pariskunta oli myös mukana perustamassa Åbo Akademin säätiötä vuonna 1917. Hélène ja Alfred menivät naimisiin vuonna 1877. Pariskunta adoptoi Ruotsista Kerstin-nimisen tyttären 1891.

Hämeenkadun kivirakennus oli tyypillinen klassisistinen rakennus, joka oli rakennettu Turun palon jälkeen. Alfred oli jo vuonna 1876 lunastanut rakennuksen itselleen. Rakennus oli kaksikerroksinen vintti- ja kellarikerroksineen. Päärakennuksen lisäksi tontilla oli useita piharakennuksia, mm. talli, navetta ja talonmiehen talo. Ensimmäisessä kerroksessa oli keittiö, keittäjän huone, tarjoiluhuone, pikku keittiö, ruokasali sekä läntisessä siivessä Alfredin toimistohuoneet. Toisessa kerroksessa oli edustushuoneet ja iso salonki, sen lisäksi perheen yksityiset huoneet, Hélènen huone, Hélènen budoaari, makuuhuoneet, Alfredin huone ja kirjasto.

Talon renessanssityylinen julkisivu oli rakennettu turkulaisarkkitehti Charles Johnssonin piirustusten mukaan. Jälkeenpäin tämä muokattiin todennäköisesti C.L. Engelin piirustusten mukaan.